Biokaasun valmistus

Biokaasun tuotanto tapahtuu  ilmatiiviissä biokaasureaktoreissa, joissa mikrobit hajottavat eloperäistä ainetta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena syntyy runsaasti metaania sisältävää kaasua (raakabiokaasua) ja  maanparannusaineena käytettävää käsittelyjäännettä.

Gasumin markkinoima biokaasu tuotetaan Kouvolassa Kymen Bioenergian biokaasulaitoksella sekä Suomenojan vedenpuhdistamolla Espoossa. Kouvolassa bioaasun raaka-aineina käytetään Kouvolan alueen puhdistamolietettä, Kymenlaakson alueen biojätteitä ja säilörehua. Espoossa biokaasun raaka-aineena on puhdistamoliete. Molemmilla tuotantopaikoilla biokaasu jalostetaan ja puhdistetaan liikennekäyttöön soveltuvaksi ja pumpataan maakaasun jakeluverkkoon.

Biokaasun tuotantoprosessi on hyvin energiatehokas muuntamaan biomassaa liikennepolttoaineeksi. Samasta määrästä raaka-ainetta voidaan valmistaa huomattavasti enemmän liikennebiokaasua kuin bioetanolia tai biodieseliä.

Biokaasua voidaan tuottaa myös esimerkiksi maatiloilla. Alla on yksinkertaistettu kaavio maatilan biokaasureaktorista, jonka pääraaka-aineena on navetasta saatava lietelanta. Liete viipyy reaktorissa 20-30 vuorokautta, jonka jälkeen se pumpataan lietesäiliöön. Reaktorissa liete hygienisoituu ja sitä voidaan käyttää maanparannusaineena. Kaasu nousee biokaasureaktorin yläosaan, josta se otetaan talteen ja varastoidaan erilliseen kaasusäiliöön.

 

Biokaasureaktoreista saatavassa raakabiokaasussa on metaania 60-65 % (CH4) ja 30-35 % hiilidioksidia (CO2). Se on palava kaasu ja sitä voidaan käyttää sellaisenaan lämmön ja sähkön tuotannossa. Mikäli biokaasu halutaan hyödyntää liikennepolttoaineena, tulee sen metaanipitoisuus nostaa yli 95 %:iin poistamalla kaasusta hiilidioksidia. Samalla poistetaan myös korroosiota aiheuttavaa rikkivetyä, vettä ja eräitä piiyhdisteitä. Jalostuksen jälkeen kaasu vastaa koostumukseltaan maakaasua ja sitä voidaan kutsua liikennebiokaasuksi (tai biokaasuksi). Kaasuntuotannon sivutuotteena syntyy ravinnepitoista maanparannusainetta.

Myös kaatopaikoilla syntyy biokaasua ja lainsäädäntö velvoittaa kunnat keräämään tuon kaasun talteen, sillä metaani on ilmakehään vapautuessaan 20 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kaatopaikkakaasu voidaan myös jalostaa liikennekäyttöön sopivaksi.